Jaksoin viimein päivittää emolevyn BIOS:n ajantasaiseksi. Edellinen version olikin vuodelta 2008, versio IDG4501H.0077.2008.0725.1734. BIOS-päivitys uusimpaan versioon ei mennyt ihan suoraan uusimman päivitystiedoston hakemisella. Jouduin ensin päivittämään BIOS:n hieman vanhempaan versioon, jotta uusimman version päivitys toimisi suoraan USB-tikulta.
Koska alunperin Intelin tehdasasennuksena laittama BIOS-versio ei tukenut USB-tikulta haettavaa BIOS-päivitystä, hain ensiksi viimeisimmän version, jonka sai asennettua CD:lle poltettavalta ISO-imagelta. Tämä versio oli IDG4501H.0127.2010.0209.1609 (lyhyemmin 127). Kun sain version 127 asennettua CD:ltä, asensin heti perään tällä hetkellä uusimman version IDG4510H.86A.0135.2011.0225.1100. Kyseessä oleva version on päivätty 25.02.2011.
Mitään ongelmia päivityksessä ei ollut. Tavoitteenani oli saada prosessorin tuuletin hiljaiseksi nollakuormalla, mutta tätä tavoitetta en saavuttanut. Jostain syystä prosessorin tuuletin päättää alkaa toimimaan täydellä nopeudella aina välillä, vaikka kuormaa tai muuta järkevää syytä ei ole. Ongelma on siinä mielessä hassu, että en ole saanut kuormitettua konetta ikinä niin, että prosessorituuletin olisi lähtenyt pyörimään täysiä. Tuuletin ei siis pyöri täydellä teholla muuten kuin satunnaisesti koneen idlatessa. Pienikin kuorma saa tuulettimen pyörimään täysin hiljaisesti - kenties vakionopeudella. Ongelma on onneksi elokuvankatselumielessä mukava, että kesken elokuvan tuuletin ei lähde huutamaan.
Intelille pitää antaa pisteitä siitä, että BIOS:n saa päivitettyä, vaikkei koneessa ole esimerkiksi Windowsia asennettuna. Lisäksi oli mukava havaita, että emolevyä, jota ei enää varsinaisesti tueta/myydä, tuetaan kuitenkin sen verran, että uusia päivityksiä julkaistaan ja kaikki vanhat päivitykset on haettavissa Intelin sivuilta.
Negatiivista voisin sanoa sen verran, että tuulettimen satunnainen täydellä teholla pyöriminen on ärsyttävää. Vaikea sanoa mistä ongelma sitten johtuu.
9.11.2010
Sony Vaio VPC-EA2S1E ja Ubuntu 10.10
Siirtyminen Ubuntu 10.10 -versioon Vaiossa korjasi monta 10.04 -versiossa esiintyneet ongelmat näytön kirkkauden säätämisessä ja läppärin kaiuttimien käytössä. Näytön kirkkautta pystyy säätämään helposti Gnomen appletista. Vaion oma Fn-yhdistelmä ei edelleenkään toimi kirkkauden säädössä, mutta tämä ei juuri haittaa. Äänenvoimakkuuden säätö sen sijaan toimii Fn-napilla (toimi 10.04-versiossakin, mutta ääniä vaan ei kuulunut), joten ainakin Ubuntu/Gnome jossain määrin tukee Fn-nappeja.
Uusiin ongelmiin en ole törmännyt. Ubuntun versio 10.10 tuntuu olevan varsin toimiva ainakin tässä läppärissä.
Käyttöjärjestelmäpäivityksen tein vanhaan tapaan poistamalla vanhan root-osion sisällön ja asentamalla uuden version järjestelmätiedostot sinne. Koska käytössä on levynsalaus swap- ja home-osioille (/ ja /boot eivät ole salattuna, molemmat omalla osiollaan), jouduin asentamaan Ubuntun alternative install cd:ltä. Tämä meni muuten hyvin, mutta en keksinyt miten salatun /home -osion saisi käyttöön suoraan installerista. Jätin /home:n pois asennuksesta ja konfiguroin sen jälkikäteen. Osion käyttöönotto edellytti kahden tiedoston muuttamista. Alla tiedostoihin lisättävät rivit.
/etc/fstab
/etc/crypttab
En jaksanut sen enempää perehtyä yllä oleviin muutoksiin, mutta crypttab:ssa taidetaan luoda kryptattua osiota esittävä laite hakemistoon /dev/mapper/sda7_crypt ja fstab:ssa sitten mountataan ko. laite käyttöön kotihakemistona. Helppoa kuin heinän teko. Varsinkin jos ennen asennusta muistaa kopioida /etc -hakemiston sisällön jemmapiiloon ja rivit on helppo kopioida vanhasta konfiksesta.
Ei mikään paha päivitys. Päivitysmielessä näyttäisi olevan fiksua luoda salatut osiot niin, ettei käytä LVM:ää koko levyn salauksessa vaan mieluummin luo osiot ja salaa ne erikseen. Toki, jos haluaa salata root-partition ja home-partition, niin käynnistyksessä joutunee kirjoittamaan molemmille salausavaimen erikseen. Tämä ei ole ollenkaan näppärää, mutta tuskin monenkaan tarvitsee huolehtia käyttöjärjestelmän tietojen salaamisesta (paranoidit sitten erikseen...). Swap-partitiolla kannattaa käyttää joka käynnistyksellä arvottavaa satunnaista avainta, jolloin swapille ei tarvitse antaa erikseen salausavainta käynnistyksessä. Tämä valinta löytyy alternativen installerista.
Uusiin ongelmiin en ole törmännyt. Ubuntun versio 10.10 tuntuu olevan varsin toimiva ainakin tässä läppärissä.
Käyttöjärjestelmäpäivityksen tein vanhaan tapaan poistamalla vanhan root-osion sisällön ja asentamalla uuden version järjestelmätiedostot sinne. Koska käytössä on levynsalaus swap- ja home-osioille (/ ja /boot eivät ole salattuna, molemmat omalla osiollaan), jouduin asentamaan Ubuntun alternative install cd:ltä. Tämä meni muuten hyvin, mutta en keksinyt miten salatun /home -osion saisi käyttöön suoraan installerista. Jätin /home:n pois asennuksesta ja konfiguroin sen jälkikäteen. Osion käyttöönotto edellytti kahden tiedoston muuttamista. Alla tiedostoihin lisättävät rivit.
/etc/fstab
/dev/mapper/sda7_crypt /home ext4 defaults 0 2
/etc/crypttab
sda7_crypt UUID=5a9c38c3-2aa9-433b-9efd-c0e9357d0811 none luks
En jaksanut sen enempää perehtyä yllä oleviin muutoksiin, mutta crypttab:ssa taidetaan luoda kryptattua osiota esittävä laite hakemistoon /dev/mapper/sda7_crypt ja fstab:ssa sitten mountataan ko. laite käyttöön kotihakemistona. Helppoa kuin heinän teko. Varsinkin jos ennen asennusta muistaa kopioida /etc -hakemiston sisällön jemmapiiloon ja rivit on helppo kopioida vanhasta konfiksesta.
Ei mikään paha päivitys. Päivitysmielessä näyttäisi olevan fiksua luoda salatut osiot niin, ettei käytä LVM:ää koko levyn salauksessa vaan mieluummin luo osiot ja salaa ne erikseen. Toki, jos haluaa salata root-partition ja home-partition, niin käynnistyksessä joutunee kirjoittamaan molemmille salausavaimen erikseen. Tämä ei ole ollenkaan näppärää, mutta tuskin monenkaan tarvitsee huolehtia käyttöjärjestelmän tietojen salaamisesta (paranoidit sitten erikseen...). Swap-partitiolla kannattaa käyttää joka käynnistyksellä arvottavaa satunnaista avainta, jolloin swapille ei tarvitse antaa erikseen salausavainta käynnistyksessä. Tämä valinta löytyy alternativen installerista.
Sony Vaio VPC-EA2S1E
Hankin Sony Vaio VPC-EA2S1E -kannettavan ja tässä joitain käyttökokemuksia Ubuntun 10.04 LTS -versiolla.
Ensinnäkin täytyy todeta, että lähes kaikki toimii ilman säätämistä ihan suoraan asennuksen jälkeen. Listamuodossa nämä lienee helpompi esittää.
Toimii suoraan asennuksesta:
Ei toimi suoraan asennuksesta:
Näytön kirkkautta voi säätää komentoriviltä seuraavasti
Echon arvoksi käy esim. 48, 70 ja 100. Kaikki mahdolliset arvot voi katsoa seuraavalla komennolla.
Joku näppärä oli virittänyt jo nämä komennot suoraan Vaion vastaaviin Fn-nappeihin, mutta itse en ole sitä jaksanut tehdä.
Kaiken kaikkiaan läppäri toimii hyvin ja osaa näyttää HDMI:n kautta sujuvasti Full HD -materiaalia. Päivitän seuraavaksi Ubuntun 10.10 -version, jossa toivottavasti on jo äänikorjaus mukana.
Ensinnäkin täytyy todeta, että lähes kaikki toimii ilman säätämistä ihan suoraan asennuksen jälkeen. Listamuodossa nämä lienee helpompi esittää.
Toimii suoraan asennuksesta:
- Verkko
- Langaton verkko
- Bluetooth
- eSATA
- Kosketuslevy (myös sivun vieritys levyn reunasta)
- HDMI:n kautta kuva resoluutiolla 1920x1080 (speksi sallisi korkeammankin resoluution, mutta ei toimi Windowsillakaan sen paremmin)
- HDMI-DVI -kaapelilla toimii ainakin 1920x1200 -resoluutio. Koneessa on siis vain HDMI-ulostulo
Ei toimi suoraan asennuksesta:
- Koneen omat kaiuttimet eivät toimi. Tähän pitäisi olla jo korjaus olemassa, mutta vaatisi säätöä
- Näytön kirkkauden säätö ei toimi suoraan Gnomesta
Näytön kirkkautta voi säätää komentoriviltä seuraavasti
echo 70 | sudo dd of=/proc/acpi/video/VGA/LCD/brightness
Echon arvoksi käy esim. 48, 70 ja 100. Kaikki mahdolliset arvot voi katsoa seuraavalla komennolla.
less /proc/acpi/video/VGA/LCD/brightness
Joku näppärä oli virittänyt jo nämä komennot suoraan Vaion vastaaviin Fn-nappeihin, mutta itse en ole sitä jaksanut tehdä.
Kaiken kaikkiaan läppäri toimii hyvin ja osaa näyttää HDMI:n kautta sujuvasti Full HD -materiaalia. Päivitän seuraavaksi Ubuntun 10.10 -version, jossa toivottavasti on jo äänikorjaus mukana.
18.6.2010
Vielä lisää Ubuntu 10.04 -ongelmia
Sitten vielä vähän lisää Ubuntu 10.04 -versioon liittyviä ongelmia. Pistin toiseen koneeseen ko. version ja toinen kone on kokonaan WLAN-riippuvainen. Jostain syystä 9.04:ssä moitteetta toiminut USB-tikku ei sitten enää toiminutkaan 10.04 -versiossa. Hyvin mennyt kehitys "eteenpäin", vähän kuten Logitechin näppistuen kanssa.
Heti 10.04:n ilmestymisen jälkeen monille foorumeille tuli ohjeet, miten RaLinkin RT2860:n saa toimimaan kääntämällä itse uusimman ajuriversion. Tästä en hirveästi pidä, koska kääntäminen tarkoittaa ongelmia jokaisen uuden kernel-version kanssa. Vielä lisäksi oman tikkuni piiri on RT2870, joten ohjeiden toimivuudesta ei ollut ihan täyttä takuuta (pitäisi kyllä toimia).
Onneksi satuin viivyttelemään ongelman ratkaisun kanssa hieman ja korjattu versio ilmestyi backportseihin. Kaikki korjaantuu siis hakemalla paketti linux-backports-modules-wireless-lucid-generic. Ongelma on korjattu myös kernelin uuteen 2.6.33 -versioon, mutta sitä ei vielä Ubuntun repositoryista ole saatavilla. Kiva oli kantaa kone johdon ääreen, mutta mukavampaa tuokin kuin installoida itse käännetty versio ajurista.
Ongelman kuvaus löytyy tästä bugista: https://bugs.launchpad.net/ubuntu/lucid/+source/linux/+bug/496093
Onneksi tämän enempää älyttömiä ongelmia ei ole löytynyt.
Heti 10.04:n ilmestymisen jälkeen monille foorumeille tuli ohjeet, miten RaLinkin RT2860:n saa toimimaan kääntämällä itse uusimman ajuriversion. Tästä en hirveästi pidä, koska kääntäminen tarkoittaa ongelmia jokaisen uuden kernel-version kanssa. Vielä lisäksi oman tikkuni piiri on RT2870, joten ohjeiden toimivuudesta ei ollut ihan täyttä takuuta (pitäisi kyllä toimia).
Onneksi satuin viivyttelemään ongelman ratkaisun kanssa hieman ja korjattu versio ilmestyi backportseihin. Kaikki korjaantuu siis hakemalla paketti linux-backports-modules-wireless-lucid-generic. Ongelma on korjattu myös kernelin uuteen 2.6.33 -versioon, mutta sitä ei vielä Ubuntun repositoryista ole saatavilla. Kiva oli kantaa kone johdon ääreen, mutta mukavampaa tuokin kuin installoida itse käännetty versio ajurista.
Ongelman kuvaus löytyy tästä bugista: https://bugs.launchpad.net/ubuntu/lucid/+source/linux/+bug/496093
Onneksi tämän enempää älyttömiä ongelmia ei ole löytynyt.
9.6.2010
UFW eli Uncomplicated Firewall
Piti palomuurikin taas pistää pystyyn uuteen asennukseen ja vasta nyt törmäsin jo Ubuntu 8.04:ssä tulleeseen UFW-työkaluun. Koska mielestäni suoraan iptables-työkalun käyttäminen on vaikeata (tai ainakin vaatii joka kerta asiaan perehtymistä), olen käyttänyt Firestarter-nimistä käyttöliittymää palomuurin säätämiseen. Näyttäisi kuitenkin tämä UFW olevan paljon mukavampi tapa pistää palomuuri sopiville asetuksille. Yksinkertainen komento ilman minkään lisäpalikan hakemista estää ulkoa tulevat yhteydet ja sallii sisältä lähtevät.
Paljon näppärämpi tapa kuin Firestarter. Lisäksi näymmä kaikki perussäätö käy helposti: https://help.ubuntu.com/10.04/serverguide/C/firewall.html
user@host:/home$ sudo ufw status
[sudo] password for user:
Status: inactive
user@host:/home$ sudo ufw enable
Firewall is active and enabled on system startup
user@host:/home$ sudo ufw status verbose
Status: active
Logging: on (low)
Default: deny (incoming), allow (outgoing)
New profiles: skip
Paljon näppärämpi tapa kuin Firestarter. Lisäksi näymmä kaikki perussäätö käy helposti: https://help.ubuntu.com/10.04/serverguide/C/firewall.html
8.6.2010
Lisää Ubuntu 10.04 -ongelmia
Jostain syystä äänet hävisivät kokonaan Ubuntu 10.04 -versioon siirtyessä. No eivät ne oikeasti hävinneet, joku strateginen asetus mikseristä kytki äänet pois käyttämältäni ulostulolta. Sinänsä vaan ikävää, että Ubuntun mukana tulleella perusmikserillä ääniä ei saanut päälle enkä löytänyt sopivaa ulostuloa myöskään komentoriviltä ajettavasta alsamixer-sovelluksesta. Onneksi on olemassa gnome-alsamixer, josta saa mukavasti hiirellä klikkailla kaikki ulostulot päälle. Kun tämän oli tehnyt, niin homma rokkasi taas. Ongelma tuskin koskee montaa rautakonfiguraatiota, mutta ainakin Intelin DG45ID-emolla, joka HTPC:ssä on, näyttäisi olleen samoja ongelmia aiemminkin: https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/linux/+bug/271519
Siirtyminen Ubuntu 10.04 LTS -versioon
Aika päivittää taas HTPC:n Ubuntu-versio uuteen ja uljaimpaan. Tällä kertaa pienenä taka-ajatuksena olisi pysyä pidemmän aikaa tässä uudessa LTS-versiossa, mutta nähtäväksi jää.
Aiemmin 9.04 -versiossa (ja sitä edeltävissä) oli ongelmia käyttämäni Logitech DiNovo Edge -näppäimistön kanssa. Versiossa 9.10 kaikkinaiset ongelmat hävisivät. Mutta vain tullakseen takaisin 10.04:ssä entistä pahempina... Ks. bugi täältä: https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/bluez/+bug/269851
10.04:n asennus ei toimi lainkaan tämän näppäimistön kanssa. Ratkaisuna oli installoida Ubuntu toisella näppiksellä. Toinen vaihtoehto olisi ollut hankkia joku standardi USB-Bluetooth dongle, mutta tälläisella ei sitten pääsisi säätämään bootissa BIOS:a silloin harvoin, kun tarve vaatii. Installoin Ubuntun siis toisella näppiksellä ja hiirellä. Installoinnin jälkeen pitää editoida tiedostoa /lib/udev/rules.d/70-hid2hci.rules. Muuta tiedostosta Logitech devicen kohdalta KERNEL-asetuksen arvosta sana hiddev sanaksi hidraw. Alla esimerkki.
Alkuperäinen
Muokattu
Ratkaisun lähde on tämä: http://awesomelinux.blogspot.com/2010/05/ubuntu-1004-lucid-logitech-dinovo-edge.html
Ratkaisun huonona puolena se, että tiedosto mahdollisesti ylikirjoittuu tulevissa päivityksissä ja näppäimistö lakkaa yhtäkkiä toimimasta. Miksiköhän tämä taas täytyi rikkoa Ubuntusta?
Muuta ihmeellistä uudesta versiosta ei ole vielä tullut eteen.
Aiemmin 9.04 -versiossa (ja sitä edeltävissä) oli ongelmia käyttämäni Logitech DiNovo Edge -näppäimistön kanssa. Versiossa 9.10 kaikkinaiset ongelmat hävisivät. Mutta vain tullakseen takaisin 10.04:ssä entistä pahempina... Ks. bugi täältä: https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/bluez/+bug/269851
10.04:n asennus ei toimi lainkaan tämän näppäimistön kanssa. Ratkaisuna oli installoida Ubuntu toisella näppiksellä. Toinen vaihtoehto olisi ollut hankkia joku standardi USB-Bluetooth dongle, mutta tälläisella ei sitten pääsisi säätämään bootissa BIOS:a silloin harvoin, kun tarve vaatii. Installoin Ubuntun siis toisella näppiksellä ja hiirellä. Installoinnin jälkeen pitää editoida tiedostoa /lib/udev/rules.d/70-hid2hci.rules. Muuta tiedostosta Logitech devicen kohdalta KERNEL-asetuksen arvosta sana hiddev sanaksi hidraw. Alla esimerkki.
Alkuperäinen
# Logitech devices
KERNEL=="hiddev*", ATTRS{idVendor}=="046d", ATTRS{idProduct}=="c70[345abce]|c71[34bc]", \
RUN+="hid2hci --method=logitech-hid --devpath=%p"
Muokattu
# Logitech devices
KERNEL=="hidraw*", ATTRS{idVendor}=="046d", ATTRS{idProduct}=="c70[345abce]|c71[34bc]", \
RUN+="hid2hci --method=logitech-hid --devpath=%p"
Ratkaisun lähde on tämä: http://awesomelinux.blogspot.com/2010/05/ubuntu-1004-lucid-logitech-dinovo-edge.html
Ratkaisun huonona puolena se, että tiedosto mahdollisesti ylikirjoittuu tulevissa päivityksissä ja näppäimistö lakkaa yhtäkkiä toimimasta. Miksiköhän tämä taas täytyi rikkoa Ubuntusta?
Muuta ihmeellistä uudesta versiosta ei ole vielä tullut eteen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)