Sony Vaio VPC-EA2S1E ja Ubuntu 10.10

Siirtyminen Ubuntu 10.10 -versioon Vaiossa korjasi monta 10.04 -versiossa esiintyneet ongelmat näytön kirkkauden säätämisessä ja läppärin kaiuttimien käytössä. Näytön kirkkautta pystyy säätämään helposti Gnomen appletista. Vaion oma Fn-yhdistelmä ei edelleenkään toimi kirkkauden säädössä, mutta tämä ei juuri haittaa. Äänenvoimakkuuden säätö sen sijaan toimii Fn-napilla (toimi 10.04-versiossakin, mutta ääniä vaan ei kuulunut), joten ainakin Ubuntu/Gnome jossain määrin tukee Fn-nappeja.

Uusiin ongelmiin en ole törmännyt. Ubuntun versio 10.10 tuntuu olevan varsin toimiva ainakin tässä läppärissä.

Käyttöjärjestelmäpäivityksen tein vanhaan tapaan poistamalla vanhan root-osion sisällön ja asentamalla uuden version järjestelmätiedostot sinne. Koska käytössä on levynsalaus swap- ja home-osioille (/ ja /boot eivät ole salattuna, molemmat omalla osiollaan), jouduin asentamaan Ubuntun alternative install cd:ltä. Tämä meni muuten hyvin, mutta en keksinyt miten salatun /home -osion saisi käyttöön suoraan installerista. Jätin /home:n pois asennuksesta ja konfiguroin sen jälkikäteen. Osion käyttöönotto edellytti kahden tiedoston muuttamista. Alla tiedostoihin lisättävät rivit.

/etc/fstab

/dev/mapper/sda7_crypt /home           ext4    defaults        0       2

/etc/crypttab

sda7_crypt UUID=5a9c38c3-2aa9-433b-9efd-c0e9357d0811 none luks

En jaksanut sen enempää perehtyä yllä oleviin muutoksiin, mutta crypttab:ssa taidetaan luoda kryptattua osiota esittävä laite hakemistoon /dev/mapper/sda7_crypt ja fstab:ssa sitten mountataan ko. laite käyttöön kotihakemistona. Helppoa kuin heinän teko. Varsinkin jos ennen asennusta muistaa kopioida /etc -hakemiston sisällön jemmapiiloon ja rivit on helppo kopioida vanhasta konfiksesta.

Ei mikään paha päivitys. Päivitysmielessä näyttäisi olevan fiksua luoda salatut osiot niin, ettei käytä LVM:ää koko levyn salauksessa vaan mieluummin luo osiot ja salaa ne erikseen. Toki, jos haluaa salata root-partition ja home-partition, niin käynnistyksessä joutunee kirjoittamaan molemmille salausavaimen erikseen. Tämä ei ole ollenkaan näppärää, mutta tuskin monenkaan tarvitsee huolehtia käyttöjärjestelmän tietojen salaamisesta (paranoidit sitten erikseen...). Swap-partitiolla kannattaa käyttää joka käynnistyksellä arvottavaa satunnaista avainta, jolloin swapille ei tarvitse antaa erikseen salausavainta käynnistyksessä. Tämä valinta löytyy alternativen installerista.